Viikon jäsen – Jouni Huhtamäki

Jouni Huhtamäki

Jouni Huhtamäki

Viime viikolla tutustuimme Ilkka Silkamoon, tänään vuorossa on hänen parinsa Parigolfin SM-kisoista Jouni Huhtamäki. Jouni on yksi seuran kovimmista upsin ja huulen heittäjistä. Moni teistä on ehkä huomannut, että Jouni tykkää puhua ja että jutut ovat välissä vähintäänkin lennokkaita. Joten saa nähdä, miten hyvin pystymme saamaan Jounin pysymään haastattelussa annetuissa aiheessa…

Milloin aloitit frisbeegolfin ja miten löysit lajin pariin?

Taisi olla kevät 2010 (tai 2011), kun Silkamon Ilkka raahasi pilkkireissulle mukaan syksyllä ostamansa muutaman fribakiekon. Niitä sitten pilkkimisen lomassa järven jäällä heiteltiin. Ensimmäinen ajatus oli, että ”miksi ihmeessä kiekko lentää tuonne vaikka minä heitin sen toisaalle?”. Tämä jäikin hieman kalvamaan mieltä ja vaikka olimme energiavalmisteilla itsemme doupanneet ihan pärinäasteelle, niin jotain maagista ja lumoavaa oli, kun kiekon sattui saamaan runsaan repimisen jälkeen lähtemään flättinä oikeaan suuntaan kääntäen pikkuturniin laskeutuen rauhallisesti maltillisen faden jälkeen. Toki termistö oli eri luokkaa tuossa vaiheessa, otetaan flashbackina Silkamon kommentointi sanasta sanaan: ”Kato nyt tuo kiekko lähti ensin tuonne, mutta menikin tuonne ja tuli pois. Hieno!”

Alkukesästä lumien hävittyä rynnättiin sitten kiekkokaupan kautta (Ching Power, starter pack!) Hiiroseen  testaamaan golfia. Se oli kerrasta sitten siinä, kornisti voisi mainita sen olleen (yksipuolista) rakkautta ensisilmäyksellä!

Jouni avaamassa Ainon päivän 2. väylällä 2017.

Jouni avaamassa Ainon päivän 2. väylällä 2017.

Miksi juuri frisbeegolf? Mikä lajissa viehättää?

Jätän tässä vaiheessa kokonaan määrittelemättä sosiaalisuuden ja yhteisöllisyyden vaikutukset omaan lajirakkauteeni. Laji ja sen harrastaminen kiteytyy itselläni kahden näkökulman kautta:

Laji on kohtalaisen halpa harrastemuoto, alkuun pääsee pienellä panostuksella. Eikä varustelutaso kuitenkaan suoranaisesti määrittele pelin tasoa. Parviaisen Juho todennäköisesti kepittäisi minut 150gr dx-kiekoillakin vaikka minulla olisi käytössä kasa pfn-dessuja. Lisäksi ratamaksut pääsääntöisesti puuttuvat ja voit treenata mihin kellonaikaan vain se kenellekin sopii. Loistava paketti.

Ihan ensimmäiselläkin pelikerralla tulee onnistumisen tunteita. Vaikkapa sitten se, että se kahden metrin putti osuu. Addiktio alkaa kehittymään välittömästi ja kyseinen riippuvuus etenee voimakkaasti kohti sitä faktaa, että ikinä et voi olla liian/tarpeeksi hyvä.  ”Porttiteorian” tavoin laji ohjaa addiktion koko ajan syvemmälle sisimpään ja ennen pitkää olet kaikessa niin kiinni, että elät fribaa!

”Huonon kierroksen jälkeen haluttaa lähteä välittömästi parantamaan edes yhdellä heitolla tulosta. Hyvän kierroksen jälkeen haluttaa lähteä välittömästi parantamaan edes yhdellä heitolla tulosta.”
– J.Huhtamäki 2017 –

Jouni tunnetaan upsistaan.

Jouni tunnetaan upsistaan.

Millainen urheilutausta sinulla on?

Vaikka väitettä on nykyään vaikea uskoa, niin minulla on menneisyydessä varsin kattava urheilutausta. Enemmän tai vähemmän liittojen alaisia suorituksia/pelejä löytyy jääkiekosta, pesäpallosta, jalkapallosta, lentopallosta, sulkapallosta, keihäänheitosta, salibandysta ja suunnistuksesta. Lisäksi harrastekisoja tai puulaakipelejä tenniksessä, beach volleyssa, koripallossa, kaukalopallossa, voimailulajeissa, nyrkkeilyssä ja hiihdossa.

Näistä suoranaista apua heittoliikkeeseen uskoisin olleen ainakin lätkästä rystyheittoon sekä pesäpallosta/keihäänheitosta upsiheittoon. Toisaalta taas tenniksen kämmenlyönnin vahva rannekääntö lopussa todennäköisesti sotkee foreheittoni kokonaan.

Lempikiekkosi perusteluineen. Entäs mikä kiekko on lähinnä koristeena bägissä, mutta silti aina mukana?

Vapahtaja.

Vapahtaja.

No nyt on paha, nyt on TODELLA paha. Joudun hylkäämään nyt vastauksessani Jokerit, Sparkit, triplat, Dessut ja Aviarit. Vastaan Star Eagle. Joku enemmän kanssani heittänyt tunnistaa vielä tärkeimmäksi yksilöksi kulutetun punaisen kaverini, Vapahtajan. Eagle on hitaana väylädriverina helposti kontrolloitavissa ja riittävän neutraali sekä antsa- että hysseheittoihin, mutta lujaa liipaistuna liitää vielä kohtalaisen distanssinkin. Näiden edellä mainittujen syiden lisäksi heitän itse Eaglella todella lyhyet 40-75 m upsiheitot.

Ehkei nyt ihan koristeena, mutta äärimmäisen vähällä käytöllä on erittäin ylivakaa Star Destroyer (myytiin joskus nimellä Destroyer OS). Tämä sankari pääsee reppukyytiin pelkästään myrskytuulien takia. Kun mikään muu distanssikiekko ei kestä tuulta, niin tämä yksilö nousee bägistä räpylään.

Kerro meille kotiradastasi.

Honkimaa DGP, Kiiminki, Suomi. Maahisten valtakunta, tuhoutuneiden unelmien Eden. Honkimaa on lähinnä tiukahkoilla heittolinjoilla rakennettu rata, jossa keskittyminen on onnistumisen perusta. Erittäin antoisa treenirata, ei liian haastava, mutta ei anna anteeksi keulimista. Hyväkin kierros voi tuhoutua pari väylää ennen loppua puuosuman aiheuttamaan tuplabogiin, jos väsynyt mieli ei jaksa keskittyä.

Pientä talkoilua ennen Honkimaa Openia 2017.

Pientä talkoilua ennen Honkimaa Openia 2017.

Oletko asettanut tavoitteita frisbeegolfissa? Jos olet, niin millaisia?

Varsinaisesti kokonaisuuteen en ole tavoitteita asettanut, mutta lyhyemmälle aikajänteelle kyllä. Kausikohtaiset tavoitteet ovat tulleet tutuiksi, samoin tietylle aikavälille asetetut heittokohtaiset tai pelitekniset tavoitteet. Tulevalle kaudelle olen asettanut pelini tasoon ja ratingiin liittyvän tavoitteen. Viime kauden aikana (tai itse asiassa ihan sen alussa) kadotin puttipelini täydellisesti, jonka seurauksena sijoitukset ja rating rytisi ryskyen alas. Ne lähdetään nyt nostamaan vähintäänkin takaisin, mielellään vähän ylikin. Itseluottamus on tällä hetkellä työn alla, käytän paljon aikaani kisojen ja treenirundien analysointiin sekä kirjoitan tuntemuksiani kauden edetessä kisakohtaisesti ylös. Sieltä löytää joskus vastauksen helpommin kuin arvaakaan.

Sponsoripaita ja SM-pronssia.

Sponsoripaita ja SM-pronssia.

Mitä saavutustasi lajin parissa arvostat eniten?

No tämä on helppo. Silkamon Illin kanssa saavutettu parifrisbeegolfin SM-pronssimitali MPM-luokassa kesäkuussa 2017. Tästä kisasta erityisesti mieleeni jäi Suomen kärkiheittäjien kanssa samoihin tuloksiin heitetty best shot-kierros Tarinalaaksossa, jolla nousimme mitalitaisteluun finaalipäivälle sekä erittäin kovan paineen alla onnistunut finaalikierros, joka päättyi vielä todelliseen hermopaineputtiin katsojien edessä. Pari mietelausetta parivaljakoltakin kyseisen kisan jälkeen kuultiin, kuvatkoot ne kavereita älyllisesti:

Timantteja syntyy vain erittäin kovassa paineessa.
– J. Huhtamäki 2017 –

Yäääk! Vähä inhottavaa ku kiekko sotkeutuu koirankakkaan…
– I.Silkamo 2017 –

Lisäksi OFS:n jäsenten äänestämät kunnianosoitukset, etenkin kaksi peräkkäistä vuoden pelikaveritunnustusta, ovat TODELLA lähellä sydäntä.

Jouni valittiin vuonna 2016 sekä vuoden masteriksi että vuoden pelikaveriksi.

Jouni valittiin vuonna 2016 sekä vuoden masteriksi että vuoden pelikaveriksi.

Olet tunnettu upsistasi, kerrohan meille, mikä on hyvän upsiheiton salaisuus?

Se on salaisuus. Eiku on on! En oikeastaan edes tiedä, koska heitto itsessään on minulle aika luonteva eikä sitä tule koskaan sen ihmeemmin järjestelmällisesti analysoitua. Aina kysyttäessä olenkin tainnut vastata, että ”ottaa kiekon käteen ja sinkoaa sen niin kauas kuin saa”. Hyvin paljolti sama heittoliike siinä tulee mitä esimerkiksi pesäpallossa tai vaikkapa kiveä heittäessä.

Mitä tekisit, jos aikaa ja rahaa olisi rajattomasti?

Rakennuttaisin pohjoiseen Suomeen frisbeegolfkeskuksen, jossa olisi majoitustilat, saunamaailma, sisätreenitilat, kahvila ja rata-alueella muutettavat layoutit eri haastavuustasolle. Palkkaisin Tolosen Ilpon pitämään keskuksesta huolta ja lähtisin kiertämään maailmaa fribareppuni kanssa. Kävisin Jenkeissä vain päästäkseni tallaamaan McBethin putterin päälle ja tökkisin Nate Dossia niin pitkään sormella ohimoon, että sen hymy hyytyisi edes hetkeksi. Niin ja ostaisin Anthon Dessun vain kuvatakseni kuinka linkoan sen Perämereen. Pitäisi mennä varmaan heittämään johonkin satama-alueelle, muuten se minun heitollani jäisi edelleen näkyviin rantamatalaan ja tulisi uintikeikka.

Mitä Jukka Teräs sanoo Jounille, joka on juuri pokannut pystin MPM:n voitosta EDGC Prelissä 2016?

Mitä Jukka Teräs sanoo Jounille, joka on juuri pokannut pystin MPM:n voitosta EDGC Prelissä 2016?

Kiitoksia haastattelusta, Jouni. Ensi viikolla tutustutaan sitten hieman nuorempaan heittäjään, kun kuulemme Eetu Vähäkuopuksen mietteitä lajista.