Tämän viikon jäsen on yksi seuran aktiivisimmin kilpailevista naisista, Paula Määttä. Paula on kisaillut vuodesta 2015 Ofsin väreissä, ja hän on voittanut tasan 30% niistä kisoista, joihin hän on osallistunut!
Milloin aloitit frisbeegolfin ja miten löysit lajin pariin?
Lajista olin kuullut jo 2000-luvun alkupuolella. 2012 Jounin (Räinä) mukaan lähdin katsomaan että mikä tämä laji on, johon mies lähtee joka päivä moneksi tunniksi. Ensimmäiset kiekkoni ostin 2013 ja kävin vain silloin tällöin heittelemässä. Tuohon aikaan asuin Höyhtyällä ja uskaltauduin menemään PowerGripin liikkeeseen ja kyselemään neuvoja heittämiseen ja kiekkovalintoihin! Vasta 2014 innoistuin vähän enemmän lajista ja kävin jopa yksin heittämässä Hiirosen rataa! Kajsan (Wickströmin) tapasin muutaman kerran radalla ja hän alkoi houkutella mukaan seuraan ja osallistumaan viikkokisoihin.
Vuosina 2014-15 pyöri Oulussa naisille suunnattuja tapahtumia. Mikä innosti sinut osallistumaan naisten matalan kynnyksen kisoihin?
Tosiaan, Kajsan tavattuani hän kertoi tulevista kisoista, ja syksynä 2014 osallistuin ensimmäisiin naisten matalan kynnyksen kisoihin. Pitkään sitäkin arvoin ja emmin että uskallanko ja kehtaanko. Onneksi päätin osallistua! Tapahtuma oli todella mahtava ja heti löysin sieltä uusia kavereita ja tunnelma oli rento ja hauska. Pikku hiljaa alkoi kipinä frisbeegolfiin kasvaa ja vuodesta 2015 eteenpäin olenkin sitten viihtynyt radoilla enemmän.
Onkohan tässä Paulan ensimmäinen kisaheitto ikinä? Kuva Naisten matalan kynnyksen kisasta Hiirosessa 11.8.2014.
Mikä lajissa viehättää?
Syitä on useita miksi lähden heittämään. Parasta on onnistumisen tunne. Kun etukäteen ajattelee, että miten heiton pitäisi mennä, ja kun se sitten onnistuu! Myös oman kehityksen huomaaminen antaa lisää motivaatiota jatkaa harjoittelua. Hienoa on myös, että Oulussa on useita erityylisiä ratoja, joten itseänsä saa haastaa monipuolisesti.
Onko sinulla taustaa muissa urheilulajeissa?
Uintia harrastin 17-vuotiaaksi asti kilpatasolla. Nuorempana harrastelin myös vähän salibandya.
Mitkä ovat heikkoutesi ja vahvuutesi frisbeegolfissa?
Suurimpana heikkoutena pidän epätasaisuutta. Heittämisen taso vaihtelee paljon kesken kierroksen. Tähän voi olla yhtenä syynä, että keskittyminen ei aina meinaa pysyä itse heittämisessä. Heikkous on myös yksipuolisuus. Heitän oikeastaan vain bäkkäriä. Forea heitän vain jos on ihan pakko. Siinä on kehitettävää aika paljon.
Vahvuutena voisi olla putti vaikkakin joinakin päivinä se muuttuu heikkoudeksi kun pääpeli sekoittaa sen. Siltikin parhaimpina päivinä se on se joka pelastaa kierroksen.
Putti voi olla vahvuus… tai heikkous.
Mikä on lempikiekoistasi, ja miksi?
Yksi ensimmäisistä kiekoistani Leopard. Sillä olen heittänyt eniten vaikkakaan ei enää bägiin kuulu koska on niin kevyt ja alivakaa. Sillä heitin myös ensimmäisen holarin vieläpä kisassa ja CTP-väylälle (Muhoksen väylällä #13, toim.huom). Nykyään lempikiekkoni Dynamic Discsin Renegade. Ja ilman Purea en radalle lähde!
Mikä on suosikkiratasi? Entäs mikä on Oulun paras yksittäinen väylä?
Virpiniemi. Siellä tulee eniten heitettyä koska se on lähin rata. Yksittäistä väylää en osaa valita.
TD lähetti kierrosten välisellä tauolla tämän kuvan Paulalle – rakas Beast oli palautunut!
Kerro mieleenpainuvasta frisbeereissusta tai kokemuksesta frisbeegolfin parissa.
Yksi parhain ja pahin kokemus liittyy ensimmäiseen viralliseen frisbeegolf kisaan 2015 Honkimaalla. Pitkällisen pohdinnan, uhkailun ja kiristyksen (Jouni) jälkeen päätin osallistua kisaan! Kisaurani oli myös loppua siihen ensimmäiseen kierrokseen. Jännitti ja hermostutti. Ensimmäisellä väylällä tärkein kiekkoni (kts. viereinen kuva) jäi puuhun ja loput väylät jouduin pelaaman ilman sitä.
Tulos oli ihan kauhea eikä se nyt sen yhden kiekon piikkiin mennyt. Sanonta että ei tiedä itkeäkö vai nauraa kuvasi kierrosta hyvin! Ei muuten naurata vieläkään kun muistelen sitä! Oli siinä itsensä kasaamista että sain itseni raahattua toiselle kierrokselle mukaan. Sehän sujui jo sitten paljon paremmin (16 heittoa paremmin, toim.huom). Siitäkin kokemuksesta selvisin ja kipinä kilpailemiseen jäi ja on vaan vuosien saatossa kasvanut.
Mitä saavutustasi lajin parissa arvostat eniten?
Yksittäisenä kisana 2018 Kalajoella Pakka Season Open voitto. Ei pelkästään voiton takia vaan siksi että kovassa tuulessa pystyin pelaamaan kaksi tasaista kierrosta jossa kaikki heittomuodot kulki. Kisan jälkeen ei tarvinnut harmitella mitään väyliä. Sieltä sain parhaimmat ratingit tähän mennessä. Arvostan myös sitä, että 2018 vuonna seuran jäsenet valitsivat minut vuoden naispelaajaksi.
Team Kuuma, kostea & hikinen, eli FPO:n kärkikortti, ennen finaalikierrosta Honkimaa Openissa 2015. Paulan vasemmalla puolella Kajsa ja oikealla Kaisa.
Joko olet suunnitellut tulevaa kisakautta – mitkä kisat ovat ehdottomia?
Näillä näkymin kisakausi alkaa Pääsiäisen aikaan Kankaanpäässä Viidentienristeyksen kisalla. Ainon päivään tietysti osallistun ja eiköhän sitä Naamivaarankin lähdetä. Sekaparien SM-kisat olisi mukava käydä myös heittämässä, jos vain kisaan pääsee mukaan. Siinäpä näin alkuun ja lisää katsellaan kun kausi etenee.
Mitä tekisit, jos aikaa ja rahaa olisi rajattomasti?
Eiköhän sitä tulisi kierreltyä enemmän ratoja Etelä-Suomessa ja muuallakin päin maailmaa.
Kiitoksia haastattelusta, Paula. Ensi viikolla onkin vuorossa jo toiseksi viimeinen Viikon jäsen tälle vuodelle, kuka haluaa veikata, kuka se mahtaa olla?
